Metsäalan tulevaisuusseminaari: Menestyvä metsäala - Metsäalan tulevaisuusfoorumin ensimmäisen vaiheen yhteenveto
16.3.2005 Sibelius-talo, Lahti

Esitelmän lyhennelmä / Julkaistavissa 16.3.2005

YMPÄRISTÖMUUTOKSET METSISSÄ: METSÄTALOUDESTA EKOLOGISTA KILPAILUETUA

Professori Seppo Kellomäki
Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta

Metsäalan tulevaisuusfoorumissa työskennellyt ympäristöryhmä pyrki arvioimaan, miten ympäristön-muutos ja metsiin kohdistuvat uudet odotukset vaikuttavat metsätalouden toimintaedellytyksiin ja kykyyn työllistää. Tämän pohdinta perustui havaintoon, että kestävän kehityksen välttämätön ehto on uudistuvien luonnonvarojen mahdollisimman suuri käyttö tuotannossa ja taloudessa. Suomella tällaiset odotukset kohdistuvat metsiin, mutta niiden toteuttamiseksi tarvitaan järkevä tasapaino metsien kohdistuvien teollisten ja taloudellisten intressien sekä metsien tarjoamien kulttuuri- ja ympäristöarvojen kesken. Kilpailuetu perustuu metsäteollisuustuotteiden ekologiseen luonteeseen sekä metsien tarjoamiin virkistys- ja ympäristöpalveluihin.

Tuskin oli yllätys, että työpajoissa päällimmäisiksi nousivat pohdinnat mm. siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsätalouden toimintaedellytyksiin. Lämpötilan ja ilman hiilidioksidi-pitoisuuden kohoaminen todennäköisesti lisäävät metsien kasvua, mutta myös äärevien sääilmiöiden todennäköisyyttä: myrskyt ja lumi voivat tuhota nykyistä enemmän metsää, ja lisätä hyönteistuhojen riskiä. Tällaisten riskien ennakointi ja hallinta on tärkeä osa tulevaisuuden metsänhoitoa.

Työpajoissa käyty keskustelu osoitti myös, että metsien monimuotoisuus on monella tavalla metsätalouden armoilla. Näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista uudelleen arvioimista, miten ympäristöarvot saavat ansaitsemansa sijan metsätalouden käytännössä. Tässä yhteydessä ei voida sivuuttaa metsätalouden vesiensuojelua, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan metsien hoitamista kokonaisina valuma-alueina. Metsäluonto on muutenkin ”nuhraantumassa”, mikä vähentää mm. luontomatkailun mahdollisuuksia. Puhtaat metsät ja vedet ovat osa Suomen tarvitsemaa ”vihreätä myönteisyyttä”, jonka uskottiin vaikuttavan suuresti metsäalan kehitykseen tulevaisuudessa.

Ympäristöä pilaavien tekijöiden vaikutusketjut ovat monimutkaisia, ja niiden yhteisvaikutusten ja seurausten ennustaminen on vaikeaa. Toisaalta jonkin ongelman ratkaisuun pyrkivillä toimilla voidaan samalla hillitä toista uhkaa tai muutosta. Esimerkiksi monimuotoisuuden suojeluun tähtäävät toimet (kuten lahopuun määrän lisääminen) voivat lisätä hiilen sidontaa, ja hillitä siten osaltaan ilmastonmuutosta. Olennaista on, että esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat maailmanlaajuisia, ja esim. kaukokulkeumina (esim. otsoni) tulee metsillemme ja metsäalan elinkeinoille uhkia, joihin emme välttämättä voi vaikuttaa yksin.

Työpajoissa tunnistettujen mahdollisuuksien ja uhkien taustalla on aina ihminen, joka tarvitsee energia ja luonnonvaroja elääkseen ja luodakseen itselleen hyvinvointia. Metsien kasvu ja kehitys ovatkin tulevaisuudessa yhä kiinteämmin kytköksissä koko yhteiskunnan kehitykseen, joka luo uusia odotuksia metsien hoidon ja käytön suhteen. Metsänhoidon ja käytön tulisi muuttua, jotta ne sopeutuisivat näihin odotuksiin. Usein ei ole kysymys suurista muutoksista, mutta uuteen on aina vaikea sopeutua. Työpajoissa nousikin tärkeäksi kysymykseksi se, miten ihmiset ja organisaatiot reagoivat muutostarpeisiin ja miten tarve muuttaa käytäntöjä voidaan toteuttaa eturistiriitojen kärjistämässä toimintaympäristössä. Kriittinen muutoshalukkuus niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä on haaste metsiä koskevalle demokraattiselle päätöksenteolle, jota moniarvoistuva yhteiskunta tarvitsee entistä kipeämmin.

 


Takaisin edelliselle sivulle Takaisin sivun yläreunaan