Metsäalan tulevaisuusseminaari: Menestyvä metsäala - Metsäalan tulevaisuusfoorumin ensimmäisen vaiheen yhteenveto
16.3.2005 Sibelius-talo, Lahti

Esitelmän lyhennelmä / Julkaistavissa 16.3.2005

METSÄTALOUDEN TOIMIJAT LÖYTÄVÄT ROOLINSA

Professori Taneli Kolström
Joensuun yliopisto, Mekrijärven tutkimusasema

Tämä esitelmän perustuu Tulevaisuusfoorumin työryhmissä, erityisesti metsänhoidon ja metsäteknologian yhteisessä työryhmässä, laadittuihin skenaarioihin.

Metsätalouden toimijoista edelläolevassa tarkastelussa nousivat esille yrittäjäsektori, t&k-sektori (tutkimus ja kehittäminen) sekä julkinen sektori. Metsätaloudessa on sen liikevaihtoon nähden monta organisaatioryhmää, joista yllättävän monet saavat joko suoraa julkista rahoitusta tai veroluonteisia tuloja. Vastaavanlainen toimijoiden runsaus on myöt t&k-sektorilla. Sekä metsätaloudessa että t&k-sektorilla ainakin osin julkisrahoitteisten toimijoiden suuri lukumäärä mahdollistaa julkisen sektorin toiminnan ja organisoinnin vahvan kehittämisen. Alalla on edelleen myös kilpailun esteitä, joista tärkein on veroluonteisen metsänhoitomaksun suuntautuminen vain yhdelle toimijaryhmälle. Julkinen panostus suuntautunee pääsääntöisesti t&k:hon, koulutukseen ja myös sosiaalipolitiikkaan.

Tulevaisuudessa metsäalan kolme keskeistä yksityissektorin toimijaryhmää ovat metsänomistajat, metsäpalveluyritykset ja puuta jalostava yrityssektori. Julkiselle sektorille kuuluvat luontevasti viranomaistoiminta sekä julkisrahoitteinen t&k-toiminta. Niinpä tätä taustaa vasten tulevaisuudessa löytynee rooli seuraanvanlaisille metsällisille organisaatioille.

Viranomaistoimintaa varten tarvitaan sekä metsäpolitiikan ohjausorganisaatio että lainvalvontaorganisaatio. Ministeriön rooli metsäpolitiikan ohjausorganisaationa lienee luonteva. Sen sijaan lainvalvontaorganisaatioksi löytyy monia vaihtoehtoja, joista useimmat ovat viime aikoina olleet julkisessa keskustelussa. Metsätalouden tukien jakamista varten ei erillisiä organisaatiota tarvita, koska metsätalouden tukeminen on tehokkainta järjestää verotukina.

Eri toimijaryhmillä on luonnollisesti omat edunvalvontaorganisaationsa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nykyisenkaltainen mhy-ratkaisu, jossa edunvalvontaorganisaatio saa veroluontoisia tuloja, ei ole enää tulevaisuudessa mahdollinen.

Tulevaisuuden kasvava toimijaryhmä on metsäpalveluyrittäjät, joihin nykyisissä julkisissa organisaatioissa oleva tuotannollinen toiminta tulee siirtymään. Mielenkiinen rinnakkaisuus löytyy teknologiateollisuudesta, jossa palveluyrittäjyys nähdään yhtenä kolmesta tulevaisuuden alasta.

Metsäalalle tarvitaan kunnolla toimiva t&k-järjestelmä, joka kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Onko ratkaisu kenties Suomen metsäyliopisto, jossa nykyinen metsäntutkimus ja korkein metsäopetus toimivat saman katon alla vahvana ja innovatiivisena koko maan kattavana toimijana. Toinen keskeinen kysymys on, että onko erillisillä välittäjäorganisaatioilla enää tilausta?

Tarvitaanko erillistä pienehköä neuvontaorganisaatiota, jolla on vahva metsällinen, puuntuottamiseen liittyvä osaaminen? Lähtökohtaisestihan on muistettava, että neuvonta on osa palvelua ja markkinoilla pärjätäkseen on palveluyrittäjän hoidettava myös neuvonta. Metsätalouden erityispiirteet saattaisivat puoltaa kuitenkin erillistä kilpailutettua neuvontapalvelua.

Löytävätkö nykyiset organisaatiot paikkansa kuvattujen organisaatioiden joukosta ja jos löytävät, missä muodossa, sitä voi jokainen miettiä.


Takaisin edelliselle sivulle Takaisin sivun yläreunaan